Tarina2017-12-07T12:05:23+00:00

Uulun tarina

Vuonna 2003 joukko nuoria etnomusikologeja pohti, miten he voisivat välittää suurelle yleisölle oman käsityksensä musiikista ja musikaalisuudesta. Syntyi Kulttuuriosuuskunta Uulu, jonka työssä korostuvat jokaisen oikeus omanlaiseensa musikaalisuuteen sekä musiikin ja kulttuurin suhteen esille tuominen.

Vuosien saatossa pitämämme tuhannet työpajat ja konsertit ovat osoittaneet ajatuksemme kannustavassa ympäristössä koetun ja tuotetun musiikin merkityksestä todeksi myös käytännössä.

“Pidin viidesluokkalaisille kiinalaisen musiikin pajan Pälkäneellä, muistaakseni vuosi oli 2012. Mukana oli erityisluokkalaisia, heidän joukossaan poika joka ei koskaan koulussa sanonut sanaakaan. Paitsi pajan jälkeen, jolloin sanoi: “kiitos, oli ihanaa”. Opettajat olivat pudottaa silmänsä,” kertoo kouluttajamme ja jäsenemme Henna Leisiö.

Alusta alkaen Uulun ideaan on kuulunut myös palveluiden kunnianhimoinen ja pitkäjänteinen kehittäminen.

“Parhaat hetket ovat olleet sellaisia, joissa jonkun päättömän idean ympärille on kasattu toimiva sisällöllinen ja pedagoginen kokonaisuus, joita ammattilaiset toteuttavat. Ylpeä olen uululaisten heittäytymiskyvystä, mutta myös tinkimättömyydestä laadun suhteen,” toteaa Lari Aaltonen.

Uulu kuuluu ja menestyy

Nykyisin Uulu kuuluu laajalle, iloisesti, kauas ja kantavasti. Intoa puhkuvien opiskelijoiden haave ei jäänyt tähdenlennoksi vaan toimii ja menestyy. Se on Euroopan, kenties koko maailman ainoa pelkästään etnomusikologien perustama yritys. Osuuskuntamme jäseninä työskentelee seitsemän musiikin, etnomusikologian ja soitinrakennuksen ammattilaista. Lisäksi työllistämme keikkaluonteisesti vuosittain useita kymmeniä esiintyjiä ja kouluttajia.

“Työssäni yksi hienoimmista hetkistä on ollut SOK:n juhlakonferenssi, johon Uulu järjesti arkaaista musiikkia sisältäneen väliaikaohjelman. Olihan se aikamoista, kun presidentti Ahtisaari soitti rapapallia, jakkupukuiset johtajat jammasivat seisaallaan ja bändiin napatut pitkähuilun- ja kanteleensoittajat innostuivat revittelemään oikein kunnolla. Marginaalimusiikkia, pyh,” kertoo Henna Leisiö.

Meidät tunnetaan lastenkulttuurin edistämisestä, ja siitä meidät on myös useimmin palkittu. Toimintaamme osallistuu kuitenkin kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Tuoreita lisäyksiä tarjontaamme ovat taiteen perusopetusta antava musiikkikoulu, vahvistunut ohjelmavälitystoiminta sekä turvapaikanhakijoita ja suomalaisia yhdistävä hanketoiminta. Turvapaikanhakijoita ja suomalaisia musiikin keinoin yhdistävä Encounters- eli Kohtaamisia-hankkeemme sai vuonna 2015 merkittävän rahoituksen Suomen kulttuurirahastolta.

“Aloitimme vastaanottokeskuksissa työskentelymme pieneltä Pohjaslahden kyläkoululta vuonna 2013, tammikuun kovilla pakkasilla. Ajoimme Pohjaslahden kylään jännittyneinä. Kun pääsimme koululle, meitä vastaan tulvi lämpimän innostuneisuuden ja huolenpidon aalto. Koulussa oli yhteensä noin 30 oppilasta, joista puolet oman kylän lapsia ja puolet turvapaikanhakijoiden lapsia. Juuri Suomeen tulleet lapset olivat jo hiihtäneet, luistelleet ja maistelleet hernekeittoa. Ilmapiiri koululla tuntui täydellisen idylliseltä: kaikki lapset tunnettiin hyvin ja kaikista pidettiin huolta. Afrikasta ja lähi-idästä hurjista oloista tulleet lapset olivat todella rauhallisen ja tyytyväisen oloisia ja he näyttivät sopeutuneen pieneen kyläkoulun ihmisiin, lumileikkeihin ja opiskeluun muitta mutkitta.

Koko projekti huipentui esiintymiseen lasten kanssa Tampere-talossa Pirkanmaan maakuntarahaston juhlassa. Oli sydäntäsärkevän ihana kokemus viedä nämä pikkukylän lapset ja turvapaikanhakijat Tampere-talon takahuoneeseen syömään herkkuja ja ihmettelemään hienoa konserttitaloa. Ja hienoin hetki oli tietysti seistä lasten kanssa Tampere-talon lavalla ja laulaa heidän kanssaan suomeksi tehtyjä upeita lauluja, jotka kertoivat mäenlaskusta ja juhannusillasta.

Meillä oli ilo työskennellä tällä idyllisellä koululla kahtena keväänä lapsen kanssa ja tehdä musiikkia heidän kanssaan. Kaikkiaan tästä kokemuksesta jäi niin voimakas tunne siitä, että monikulttuurisuus ja sopeutuminen uuteen paikkaan voi olla helppoa ja sujua hyvin, vaikka kulttuurierot olisivat valtavat,” kertoo nykyisin Encounters-hanketta luotsaava Petra Käppi.

Uululle on kertynyt ikää toistakymmentä vuotta, mutta meille jäsenille Uulu on edelleen paljon enemmän kuin pelkkä työpaikka. Toiminnassamme teemme edelleen haaveistamme totta.

“Olen kokenut upeita hetkiä muun muassa Uulun omien konserttituotantojen onnistumisista – silloin parhaimmillaan tuntuu etuoikeutetulta, kun saa kuunnella lempimusiikkiaan lempipaikassaan, ja muutama sata muutakin ihmistä nauttii täysillä,” sanoo Lari Aaltonen.

uuluarvot

Uulun arvot

Jokainen ihminen on musikaalinen. Rohkaisemme kaikkia toteuttamaan itseään musikaalisesti, omien kykyjensä ja halunsa mukaisesti. Tarjoamme kilpailuvapaan ympäristön musiikinopiskelulle ja erilaisista musiikki-ilmiöistä nauttimiselle. Mielestämme tämä ei välttämättä edellytä pääsykokeita tai kurssitutkintoja, vaikka opetus ja opiskelu voikin olla tavoitteellista ja tutkintoihin kannustavaa.

Kehitämme musiikkikasvatusta aktiivisesti. Tieteen ja eri taiteenlajien keinoja yhdistämällä olemme luoneet opetuskokonaisuuksia, joissa osallistujalle välittyvät musiikin ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi meille tärkeät arvot: monikulttuurisuus, tasa-arvoisuus, toiseuden hyväksyminen, kunnioittaminen ja ymmärtäminen sekä eriarvoisuuden kuilun täyttäminen.

Arvostamme asiakkaitamme ja yleisön jäseniä samoin kuin omia työntekijöitämme ja ympäristöä. Tarjoamme reilusta työstä reilun palkan. Pyrimme hankinnoissamme ja toiminnassamme noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita.

Rumpu kuuluu kaikille