- Etusivu
- Soittimet
- Soitinkauppa
- Kantele
Kantele
Metsän ääni -kanteleet valmistetaan käsityönä kovertamalla yhdestä puusta, samoin menetelmin kuin vanhimmat kanteleet on veistetty. Suomessa puu koverrettiin pohjoisessa alhaalta päin ja etelässä ylhäältä päin, jolloin erillinen kansi kiinnitettiin muuhun koppaan tuohinauhalla. Pohjattomat kanteleet asetettiin soittaessa pöydän päälle, ja lankkupöytä resonoi kauniisti. Kanteleen ominainen sointi tulee osin rakennustavasta, jossa tärkeää on nimenomaan kielten kiinnitys solmulla vartaaseen.
Kantele (5-kielinen)
Kantele on suomen kansallissoitin. Metsän ääni kantaa ylpeästi kortensa kekoon tuomalla markkinoille yhdestä puusta koverretun kanteleen, joka soi lumoavasti ja jonka pintakäsittely henkii museosoitinten savupirtin savun kyllästämää puuta. Soittimessa on pitkä ponsi, joka mahdollistaa polvellasoittamisen. Perusmallissa on teräksiset viritystapit ja teräskielet. Saatavana myös puisilla viritystapeilla sekä eri kielimateriaalivaihtoehdoilla: vaski, jouhi, viskoosi. Kysy tilattaessa valmistusaika, aina ei löydy valmiina varastosta.
Hinta 360 € sis alv. 25,5%
Puutapit + 60 €
Vaskikielet + 60 €
Jouhikielet + 110 €
Viskoosikielet + 110 €
https://etno.net/musiikin-muisti/musiikin-muisti-1#osa1
Varloin kantele
Haaparunko on erityisen korkea, veistetty yhdestä puusta. Holvimainen soundi. 12 kieltä. Kopio Varloin kanteleesta. Varloin kylä sijaitsee Aunuksen karjalassa. Alkuperäinen soitin sijaitsee nykyään Jyväskylän kantelemuseossa.
https://www.kantele.net/matkamuistoja-karjalasta/918
Paino 1.450
Koko 74x19x14
Hinta 1250 € sis alv 25,5%
Heinäveden kantele
Yksipuinen leppärunko, kansi kuusta. Pronssikielet. 1914 lahjoitettu Kansallismuseolle ; Viisikielinen kantele. Yksipuinen, tasapohjainen koppa on koverrettu päältäpäin ontoksi ja peitetty kannella. Kansi on upotettu paksuudeltaan koppaan ja kiinnitetty kahdella tuohivanteella. Museoon tullessa kanteleessa on ollut kaksi vaskikieltä.
Hinta 650 € sis. alv 25,5%
https://www.kantele.net/vainamoisen-kanteleita-kangaslammilta/3137
Ontrei Malisen kantele
Malinen lauloi Lönrotille satoja säkeitä kalevalaa varten. Kanteleessa on mahdollisesti valmistusvuotta kuvaava kaiverrus 1833. Koverrettu männystä, vaskikielet. Alkuperäinen kantele löytyy kansallismuseosta.
Hinta 650 € sis. alv 25,5%
https://www.kantele.net/malisen-kantele
https://www.kalevalaseura.fi/kaku
Kantele (10-kielinen)
Metsän ääni kanteleet on veistetty paikallisista lähialueen puista, yleensä lepästä tai raidasta. Soitin veistetään yhdestä ainoasta puusta kirveellä, vetoveitsellä, taltoilla ja lopuksi puukolla. Ei liimasaumoja. Soittimesta aistii käsityön jäljen ja pintakäsittely henkii museosoitinten savupirtin savun kyllästämää puuta. Puiset tai teräksiset viritystapit.
Hinta 650 € sis. alv 25,5%
Puiset viritystapit + 120 €
https://etno.net/musiikin-muisti/musiikin-muisti-1#osa2
Uulu tarjoaa soittimien lisäksi Kanteleen kielillä -työpajaa ja Kanteleet käyttöön -koulutusta, jotka voi tilata nettisivujemme kautta. Myös soitinrakennuskurssit sekä soitinten huolto ja korjaus kuuluvat repertuaariimme.
Kantele on Baltian maiden ja Suomen kansallissoitin, jossa on perinteisesti 5–36 kieltä. Siitä, mistä kantele on lähtöisin ja kuinka vanha se on, on edelleen lukuisia ja suunnilleen yhtä todistamattomia arvioita. Turvallisesti voi kuitenkin väittää kanteleen olevan yli tuhannen vuoden ikäinen, sillä arvioiden ikähaitari vaihtelee tuhannesta kolmeen tuhanteen vuoteen. Sana ”kantele” on vanha laina muinaislatviasta, mutta sillä on luultavasti aikanaan tarkoitettu jotain muutakin soitinta, ei välttämättä sellaista kanteletta jonka nykyisin tunnemme.
Kantele on kansainvälinen soitin, kordofoni tarkemmin lautasitra, jonka kielet on kiinnitetty vaakatasoon kannen päälle ilman otelautaa. Sukulaisia löytyy sekä läheltä että kaukaa ympäri maailmaa. Itämeren ympäristössä soitetaan soitinta, joka vastaa ulkonäöltään suomalaista kanteletta. Suurikokoisia ja hieman eri tekniikalla soitettavia kantelemalleja löytyy etenkin Itä-Aasian alueelta. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi guqin ja yangqin (Kiina), kajagum (Korea) ja koto (Japani).
Suomalaisesta kanteleesta on säilynyt niin kirjoitettuja kuin kuvallisiakin selontekoja. Muun muassa Chirstfrid Ganader kuvaa kanteleen soittoa Mythologia Fennica -kirjassaan, ja sama tekijä on myös julkaissut vuonna 1783 painetussa Suomalaiset Arwoitukset-teoksessa tunnetun kantelearvoituksen: Mettäs syntynyt, korwes kaswanut, seinällä seisoo, polvella laulaa? Was. Kanteles eli peli.