Yöpuolia Ylöjärvellä 3.–4.5.2025 ja Hervannassa 15.6.

Kannonnokasta katsottuna maailma ja sen asiat asettuvat perspektiiviin. Jos meihin jotain yhteistä on dna:han kirjattu, se on kutakuinkin yhdessä laulaminen ja tanssiminen eli syvimmät kommunikoinnin muodot. Syvälle on kirjattu myös toimiminen osana luontoa, ei siitä irti. Kun tähän vielä lisää viihteen eli leiritulen ja tarinankerronnan, niin siitä tulee Yöpuolia. 

Kiitos kunnianarvoisa seikkailija, että tulit, sillä meillä on sana sanottavana ja laulu laulettavana. Vieköön tarina sinua niinkuin se on vienyt meitä. 

Kuksat kohottaen, 
Petra & Antti

Yöpuolia-esityksen novellit perustuvat pohjoisesta kerättyihin tarinoihin ja niissä kuuluvat saamelaiset nimet ja sikäläistä viisautta sekä tapakulttuuria, joita kirjailija/kansatieteilijä Samuli Paulaharju tallensi ennätykselliset määrät, vaikka novellikokoelma sinänsä on itsenäinen taideteos. Alla lyhyet referaatit tarinoiden tapahtumista ja taustoista. Novellikokoelma löytyy käännettynä ainakin englanniksi ja saksaksi. 

Kieruan vanha pappi

Tämän novellin alkuperäinen tarina ajoittuu kauteen, jossa kristinusko on saapunut pohjoiseen, kohdannut luonnonuskon ja ruokkinut yhteisön mielikuvitusta. 

Tarinassa seurakunnan edesmennyt ja rakastettu pappi kummittelee, koska on tehnyt syntiä ja juonut ehtoollisviinillä itsensä humalaan monet kerrat. Pappia yritetään siunata haudan lepoon jumalan ja perkeleen nimeen, mutta lopulta rauhan antaa Kalsan vanha trolli, jolla on käsissään myös luonnon mahti. 

Solistit
Vanha pappi – Pirkko Uitto
Uusi pappi – Ilkka Niemi
Soutaja (Aapakarhu) – Suvi Leppänen
Kalsan Vanha Trolli – Mikko Timonen

Rikkaan Hannu aarre

Tämä novelli on alkuperältään muita esitettyjä novelleja nuorempi. Siinä ihmisen ahneus ajaa häntä kaivamaan rikkauksia syvältä luonnon kätketyistä aarrekammioista. Kätköä etsii sekä metsästäjät, koulutetut virkamiehet, papit että lopulta myös kaivosteollisuus, mutta suuri luonto osoittaa ihmiselle ihmisen oman paikan ja pienuuden. 

Solistit
Rikkaan Hannun kertoja – Marja Skaffari
Kinis-Tuomas – Anna Rantanen
Piret-Erkki – Silja Palomäki 
Tornakon ukko – Aapo Alasuutari 
Hormanienen Juhan-Piettar – Pyry Pynnönen 
Joun’-Niilas – Ida-Sofia Fleming
Aapa-Juntti – Patrik Alapirtti 
Kauppamies Skankke –  Markus Larjomaa 
Jouni Ukko – Kaisa Larjomaa
Kaupparenki – Miia Säppi 
Lintin Aukusti  – Tuomas Salo

Suongil, suuri noita

Tämän novellin tarina on alkuperältään näistä vanhin ja sen muoto on puhdas ja klassinen tragedia. Siinä suuri johtaja lankeaa omaan pienuuteensa ja tekee yllytettynä virheen, joka rikkoo ankarasti yhteisön normeja. Siitä alkaa alamäki, joka ajaa johtajan lopulta hukuttamaan itsensä kosken kuohuihin.

Solistit
Suongil – Päivi Hirvonen
Illep – Jenna Teinilä 
Metso – Disa Kamula
Soppakertoja – Nina Kaitaranta 
Metso & Siika (liikeroolit) – Emmi Sirola & Outi Kautonen

Yöpuolia, On the Nightside 

The three stories depicted in ‘Yöpuolia’ come from a collection of short stories, Tunturien yöpuolta (1934), by the renowned writer and ethnologist Samuli Paulaharju. During his life, Paulaharju recorded an unparalleled volume of stories, traditions and folklore of the North, resonating with Sámi names, local wisdom and cultural practices, but his only work of fiction Tunturien yöpuolta stands as an autonomous work of art. It has been translated into English, German, Polish and Italian.

The Old Priest of Kierua

This story traces its roots to a time when Christianity had just reached the northern lands, confronting ancient nature worship and stirring the collective imagination. In the tale, the deceased and once-beloved priest of the Kierua parish has returned to haunt the living, having in his life sinned by repeatedly stealing and drinking the sacramental wine. Attempts are made to lay him to his final rest — invoking both God and the Devil — but in the end, only the old troll of Kalsa wielding the forces of nature can grant him peace.

The Treasure of Rich Hannu
This tale is somewhat more recent than the others. Here, human greed drives the quest to find the legendary treasure hidden deep within the chambers of the earth. Hunters, officials, clergymen and even a band of brazen miners try their luck, but the forces of nature prove greater still, humbling humanity and reminding it of its place.

Suongil, the Great Shaman
The oldest story in the collection, Suongil, unfolds with the purity and inevitability of a classical tragedy. A great leader succumbs to his own weakness and, spurred on by others, commits a grave transgression against the sacred norms of his community. From that moment, his downfall is set in motion, leading inexorably to his final act: casting himself into the churning rapids.

Tekijöistä

Yöpuolia on säveltäjä-kuoronjohtaja Petra Poutasen ja näyttelijä-ohjaaja Antti Laukkarisen luotsaama ja 70 kuorolaisen laulama teos. Poutanen on säveltänyt kaikki kolme Paulaharjun novellia, joista Rikkaan Hannun aarre kantaesitetään nyt 2025. Laukkarinen vastaa esityksen ohjauksesta ja taikoo kuorolaisista milloin kalaparven, milloin padan.

Tarinat on nähty aikaisemmin erämaateatteri Operaatio Paulaharjun ja ohjaaja Juha Hurmeen toteutuksina 2014–2019. Esitykset kiersivät pohjoisissa erämaissa vaellusmatkojen päässä ja esteettömänä versiona muun muassa saamelaismuseo Siidan pihassa Inarissa. Kuorosovituksena teoksia esitettin 2020 Seitsemisen kansallispuistossa nimellä Metsän valvottamat. Nyt nähtävien Kieruan vanhan papin ja Suongilin on dramatisoinut Juha Hurme, Rikkaan Hannun Juha Hurme ja Antti Laukkarinen.

Petra Poutanen on kuoronjohtaja ja muusikko, jota kuoroinstrumentin pariin ajavat kiinnostavat näkökulmat, ristiriidat ja vahvat sisällöt. Hän uskoo laulamisen iloon lähtötasosta riippumatta ja tietää, että elämän tarkoitus on ensisijaisesti yhdessä laulaminen ja tanssiminen. Poutasen musiikkia on kuultu useissa teattereissa sekä mm. debyyttialbumillaan ehdokkuuksiakin saaneessa Pelkkä Poutanen -soolossa.

Antti Laukkarinen on helsinkiläinen freelance-näyttelijä & ohjaaja. Hänen kotiteatterinsa on Improvisaatioteatteri Stella Polaris, mutta tuttuja ovat useat teatterit ympäri Suomenniemen. Niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin Laukkarinen on äärettömän kiinnostunut ihmismielen loputtomista kiemuroista, joita näissäkin tarinoissa solmulle asti on väännetty. Hänet tunnetaan tarkasta ja sydämeen osuvasta lavatyöskentelystä. Tamperelaisille hän on tuttu esimerkiksi Teatteri Telakan HULLU-näytelmästä, jonka pääroolista hänet palkittiin 2018 vuoden teatterinäyttelijänä.

Anni-Kristiina Juuso on Käsivarren porosaamelainen, näyttelijä ja varatuomari. Hän toimii Yöpuolissa taiteellisen työryhmän assistenttina. Hänelle eläminen luonnon kanssa ja sen ehdoilla on kaiken elämän perusta, mutta sydän sykkii roolitöiden parissa kaikkein kiivaimmin ja rakkaus elokuvakameraan on vankkumaton. Juuso on kansainvälisesti palkittu roolitöistään muun muassa elokuvista Käki ja Kautokeinon kapina.

Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro on ammattilaisista ja vakavista laulun harrastajista koostuva kokeellinen ja esittävä kuoro. Tuomiokuoron ohjelmisto koostuu toistaiseksi liki kokonaan kuoronjohtajan heille säveltämästä ja sovittamasta musiikista. Tuomiokuoro on vetänyt vanhojen tehdashallien salit täyteen esityksellään Vastauksia, jossa tutkitaan ihmisen olemusta ylistämällä aatteita tasapuolisesti – sekä kapitalismia että sosialismia, niin jumalaa kuin perkelettäkin – kaikissa älyttömyyksissään. Se muodostaa ilottelevan ja karnevalistisen, mutta samalla syvälle katsovan ja lempeän tutkielman pyrkimyksestämme löytää totuus ja suunta.

Väki on tamperelainen, viisivuotias, pääsykokeeton sekakuoro, jolla on taiteellista kunnianhimoa ja sisällöllistä särmää. Ajoittain painavista aiheistaan huolimatta Väki on kupliva ja kevyt kuoro. Väenkin ohjelmiston säveltämisestä ja sovittamisesta vastaa kuoronjohtaja Poutanen, mutta myös improvisaatiolla on tärkeä rooli kuoron toiminnassa. Väki tunnetaan Ratinan sillan alla vuosina 2023–24 esitetyistä loppuunmyydyistä liikkuvista konserteista Kalliolle, kukkulalle, sillan alle, jotka käsittelivät rivien väleihin jääviä sosiaalisia ilmiöitä: osattomuutta ja irrallisuutta. Esitykset keräsivät kiitosta taianomaisesta tunnelmasta, yhteisön voiman tiivistymisestä sekä viisaasta ja hyväksyvästä katseestaan ihmiseen.

Tuottanut kuorojen työryhmä sekä Uulu

Kuvitukset Johanna Havimäki

Konserttien valmistumista on tukenut myös Taiteen edistämiskeskus ja SKR Pirkanmaa. Kiitos myös Ylöjärven kulttuuripalvelut, Kolttien kyläkokous, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Lehtovuori Oy.

Juovsatuksesta ydinkonttiin
Samuli Paulaharjun kaunokirjallisessa novellikokoelmassa käytetään pohjoista, vanhaa kieltä. Tässä pieni sanakirja yleissuomelle.

juovsattaa = Vanhat suuret noidat juovsattivat peuroja, manasivat niitä tulemaan pitkienkin matkojen päästä.

kolo  = kolkko, ruma

kopara  = poron sorkka

koranus = kirosana

kortsi  = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä louhikkoinen vesiputous

kumppiluu = linnun rintaluu

kurppa  = selkäreppu, myös vain vaatteesta kääräisty

kuru  = tunturien välinen rotko

luusua  = järven laskukohta, joenniska

outa  = metsä

sati =  jos

seppä  = taitava, mestari

silparaha = hopearaha

taajoa =  leikkiä, telmetä

vistottaa = pelottaa, kammottaa

ydinkontti = poron konttiluu, jonka sisässä on ydin

(Selitykset Samuli Paulaharjun (S. Paulaharju, Tunturien yöpuolta – vanhoja tarinoita. Salakirjat. 1934.)